Koronakriisi on nostanut lunnon virkistyskäytön Suomessa uudelle tasolle. Luonnossa liikkuminen lisääntyi merkittävästi viime vuonna. Metsähallituksen hoitamilla valtion suojelualueilla tehtiin viime vuonna 8,2 miljoonaa maastokäyntiä. Ja kun muistetaan, että ulkomaalaisia asiakkaita ei viime vuonna ollut, voidaan todeta, että suomalaiset ovat todella lähteneet luontoon.
Viime vuonna sekä Nuuksion että Sipoonkorven kansallispuistoissa koettiin ennätysvuosi käyntimäärissä. Luonnossa virkistäytyminen ja kotimaan matkailu olivat vahvassa nosteessa koronapandemian aikana. Koronapandemia ei kuitenkaan ole yksin syy luonnossa virkistäytymisen kasvuun.
 |
| Myllykoskella, eli tulevalla Seitsemän veljeksen luonnonsuojelualueella? |
Sain ympäristöministeriön ylijohtajalta, eli meidän vihreiden entiseltä valtuutetulta Tarja Haaraselta tuoretta ympäristöministeriön rahoittamaa tutkimustietoa ja apua tähän puheeseen. Kiitos Tarjalle. Tutkimuksen nimi on Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi. Ja se tehdään noin 10 vuoden välein. Siinä kartoitetaan suomalaisten ulkoilua, lähivirkistystä ja luontomatkailun kysyntää.
Tulokset valmistuvat tämän vuoden aikana, mutta alustavien tietojen mukaan 96 % suomalaisista ulkoilee. Suosituimpia ulkoiluharrastuksia ovat mm. kävely, uinti, pyöräily, marjastus, kalastus, veneily, maastohiihto, luonnon tarkkailu ja luonnosta nauttiminen. Tärkeimmät lähivirkistyksen motiivit ulkoiluun ovat fyysisen kunnon ylläpitäminen, rentoutuminen ja palautuminen, luonnon rauha ja hiljaisuus.
Merkittävä osuus ulkoilusta tapahtuu arjessa ja lähellä kotia, koronan aikaan tämä on korostunut. Kuntien rooli ulkoilumahdollisuuksien tarjoajana on merkittävä.
Samoin myös virkistyskäytön merkitys paikallistaloudelle on tärkeää. Keskimäärin kansallispuistoissa kävijöiden rahankäyttö tuo lähialueelle yli 10 euroa jokaista puiston retkeilypalveluihin ja luontokeskuksiin sijoitettua euroa kohti. Täällä pääkaupunkiseudun läheisyydessä korostuvat paikallistaloudellisten vaikutusten sijaan lähivirkistys- ja terveyshyödyt.
Seitsemän veljeksen luonnonsuojelualueen, eli Myllykosken sijainti on täydellinen paikka myös markkinoida Taaborinvuoren aluetta, sen tapahtumia ja Aleksis Kivi museota. Meillä siis yhdistyisi sekä virkistyshyödyt, että mahdolliset hyödyt matkailulle.
Näen tässä valtavasti mahdollisuuksia ohjata paikalla pysähtyviä tutustumaan myös muuhun Nurmijärveen. Toivon, että paikoitusaluetta tähän hyödynnetään ja ehkä sinne joskus saadaan kyltti, jossa kerrotaan meidän Aleksis kivi -pääkaupungistamme.
Jos vielä saa visioida, niin ehkä tulevaisuudessa kolmostien varressa voisi olla kyltti; Koe suomalainen metsä: seitsemän veljeksen luonnonsuojelualue muutaman sadan metrin päässä.
Tässä on kunnalla erinomainen mahdollisuus virkistyskäytön kehittämisen, matkailun ja luonnonsuojelun yhdistämisen kannalta.
Hirmunojan suhteen aloitteen valmistelussa oli jo otettu hienosti huomioon, että vaikka sijainti on syrjässä niin arvojen nostaminen esiin infotauluilla olisi mahdollista. Tämä myös varmistaa, että seitsemän veljeksen reitin Nurmijärven osuus pysyy mielenkiintoisena myös muualla kuin myllykosken tietämissä.
Kolikon kääntöpuolena on tietenkin se, että lisääntyneet kävijämäärät ja liikenne aiheuttavat paineita luonnon kestävyydelle, rakenteiden kunnolle ja turvallisuudelle. Tämä voi aiheuttaa ristiriitoja, joiden yhteensovittamista on kunnassa mietittävä.
Jokamiehenoikeudet antavat meillä Suomessa todella hienot mahdollisuudet luonnon virkistyskäyttöön, mutta tuovat mukanaan myös velvollisuuksia.
Myllykosken alueen paikoitusalue on myös erinomainen paikka muistuttaa alueella vierailevia oikeuksista ja velvollisuuksista.
Aiemmin kuultujen lisäksi tällä on tietenkin merkitys myös luonnonsuojelun kannalta.
Kuukausi sitten julkaistiin Britannian valtionvarainministeriön rahoittama professori Dasquptan raportti. Raportin mukaan luonto tarjoaa meille ruokaa, vettä ja suojaa, säätelee ilmastoamme ja epidemioita ja luonto tarjoaa meille myös hyvinvointia vapaa-ajalla.
Kuten ilmastonmuutoksen myös luontokadon seuraukset ovat vakavat ja kauaskantoiset paitsi luonnon itsensä myös ihmisten terveyden, elannon ja talouden näkökulmasta.
Maailmanlaajuisesti luontoa tuhoavia toimia rahoitetaan enemmän kuin luontoa suojelevia toimia, vaikka tiedämme, että suojelu on yhteiskunnalle halvempaa kuin jälkikäteinen ennallistaminen.
Luonnon suojeleminen on myös talouden suojelemista. UKK-instituutin mukaan liikkumattomuutemme suorat kustannukset ovat tällä hetkellä noin 4,4 mrd. € vuodessa. Tämä koostuu siis terveyspalvelujen ja lääkkeiden käytöstä, sairauspoissaoloista, työkyvyttömyyseläkkeistä jne. Tällaiset alueet ovat keinoja saada ihmiset luontoon ja liikkumaan. Luonnonsuojelu on myös ihmisensuojelua
Kiitos vielä erinomaisesta valmistelusta ja hienoa kuulla, että asia etenee päätöksen tekoon jo keväällä.
Ryhmämme mielestä tämä on tärkeää niin ilmastonsuojelun, luonnonsuojelun, kunnan imagon ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta.
Kiitos
Kommentit
Lähetä kommentti