Siirry pääsisältöön

RYHMÄPUHE SEITSEMÄN VELJEKSEN KUNNIAKSI PERUSTETTAVASTA LUONNONSUOJELUALUEESTA

Koronakriisi on nostanut lunnon virkistyskäytön Suomessa uudelle tasolle. Luonnossa liikkuminen lisääntyi merkittävästi viime vuonna. Metsähallituksen hoitamilla valtion suojelualueilla tehtiin viime vuonna 8,2 miljoonaa maastokäyntiä. Ja kun muistetaan, että ulkomaalaisia asiakkaita ei viime vuonna ollut, voidaan todeta, että suomalaiset ovat todella lähteneet luontoon. 

Viime vuonna sekä Nuuksion että Sipoonkorven kansallispuistoissa koettiin ennätysvuosi käyntimäärissä. Luonnossa virkistäytyminen ja kotimaan matkailu olivat vahvassa nosteessa koronapandemian aikana. Koronapandemia ei kuitenkaan ole yksin syy luonnossa virkistäytymisen kasvuun.

Myllykoskella, eli tulevalla
Seitsemän veljeksen luonnonsuojelualueella?


Sain ympäristöministeriön ylijohtajalta, eli meidän vihreiden entiseltä valtuutetulta Tarja Haaraselta tuoretta ympäristöministeriön rahoittamaa tutkimustietoa ja apua tähän puheeseen. Kiitos Tarjalle. Tutkimuksen nimi on  Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi.   Ja se tehdään noin 10 vuoden välein. Siinä kartoitetaan suomalaisten ulkoilua, lähivirkistystä ja luontomatkailun kysyntää.

Tulokset valmistuvat tämän vuoden aikana, mutta alustavien tietojen mukaan 96 % suomalaisista ulkoilee. Suosituimpia ulkoiluharrastuksia ovat mm. kävely, uinti, pyöräily, marjastus, kalastus, veneily, maastohiihto, luonnon tarkkailu ja luonnosta nauttiminen.  Tärkeimmät lähivirkistyksen motiivit ulkoiluun ovat fyysisen kunnon ylläpitäminen, rentoutuminen ja palautuminen, luonnon rauha ja hiljaisuus.

Merkittävä osuus ulkoilusta tapahtuu arjessa ja lähellä kotia, koronan aikaan tämä on korostunut. Kuntien rooli ulkoilumahdollisuuksien tarjoajana on merkittävä.

Samoin myös virkistyskäytön merkitys paikallistaloudelle on tärkeää. Keskimäärin kansallispuistoissa kävijöiden rahankäyttö tuo lähialueelle yli 10 euroa jokaista puiston retkeilypalveluihin ja luontokeskuksiin sijoitettua euroa kohti. Täällä pääkaupunkiseudun läheisyydessä korostuvat paikallistaloudellisten vaikutusten sijaan lähivirkistys- ja terveyshyödyt. 

Seitsemän veljeksen luonnonsuojelualueen, eli Myllykosken  sijainti on täydellinen paikka myös markkinoida Taaborinvuoren aluetta, sen tapahtumia ja Aleksis Kivi museota. Meillä siis yhdistyisi sekä virkistyshyödyt, että mahdolliset hyödyt matkailulle. 

Näen tässä valtavasti mahdollisuuksia ohjata paikalla pysähtyviä tutustumaan myös muuhun Nurmijärveen. Toivon, että paikoitusaluetta  tähän hyödynnetään ja ehkä sinne joskus saadaan kyltti, jossa kerrotaan meidän Aleksis kivi -pääkaupungistamme. 

Jos vielä saa visioida, niin ehkä tulevaisuudessa kolmostien varressa voisi olla kyltti; Koe suomalainen metsä: seitsemän veljeksen luonnonsuojelualue muutaman sadan metrin päässä.

Tässä on kunnalla erinomainen mahdollisuus virkistyskäytön kehittämisen, matkailun ja luonnonsuojelun yhdistämisen kannalta. 

Hirmunojan suhteen aloitteen valmistelussa oli jo otettu hienosti huomioon, että vaikka sijainti on syrjässä niin arvojen nostaminen esiin infotauluilla olisi mahdollista. Tämä myös varmistaa, että seitsemän veljeksen reitin Nurmijärven osuus pysyy mielenkiintoisena myös muualla kuin myllykosken tietämissä.

Kolikon kääntöpuolena on tietenkin se, että lisääntyneet kävijämäärät ja liikenne aiheuttavat paineita luonnon kestävyydelle, rakenteiden kunnolle ja turvallisuudelle.  Tämä voi aiheuttaa ristiriitoja, joiden yhteensovittamista on kunnassa mietittävä.

Jokamiehenoikeudet antavat meillä Suomessa todella hienot mahdollisuudet luonnon virkistyskäyttöön, mutta tuovat mukanaan myös velvollisuuksia. 

Myllykosken alueen paikoitusalue on myös erinomainen paikka muistuttaa alueella vierailevia oikeuksista ja velvollisuuksista. 

Aiemmin kuultujen lisäksi tällä on tietenkin merkitys myös luonnonsuojelun kannalta. 

Kuukausi sitten julkaistiin Britannian valtionvarainministeriön rahoittama professori Dasquptan raportti. Raportin mukaan luonto tarjoaa meille ruokaa, vettä ja suojaa, säätelee ilmastoamme ja epidemioita ja luonto tarjoaa meille myös hyvinvointia vapaa-ajalla.

Kuten ilmastonmuutoksen myös luontokadon seuraukset ovat vakavat ja kauaskantoiset paitsi luonnon itsensä myös ihmisten terveyden, elannon ja talouden näkökulmasta. 

Maailmanlaajuisesti luontoa tuhoavia toimia rahoitetaan enemmän kuin luontoa suojelevia toimia, vaikka tiedämme, että suojelu on yhteiskunnalle halvempaa kuin jälkikäteinen ennallistaminen.

Luonnon suojeleminen on myös talouden suojelemista. UKK-instituutin mukaan liikkumattomuutemme suorat kustannukset ovat tällä hetkellä noin 4,4 mrd. € vuodessa. Tämä koostuu siis terveyspalvelujen ja lääkkeiden käytöstä, sairauspoissaoloista, työkyvyttömyyseläkkeistä jne. Tällaiset alueet ovat keinoja saada ihmiset luontoon ja liikkumaan. Luonnonsuojelu on myös ihmisensuojelua 

Kiitos vielä erinomaisesta valmistelusta ja hienoa kuulla, että asia etenee päätöksen tekoon jo keväällä.  

Ryhmämme mielestä tämä on tärkeää niin ilmastonsuojelun, luonnonsuojelun, kunnan imagon ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta.

Kiitos

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nurmijärvi ei kunnioita suojelumääräyksiä

Nurmijärven asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti kokouksessaan, että kunta vastustaa kuntalaisen tekemää valitusta vanhan seurakuntatalon purkamisesta. Lautakunta päätti keväällä, että seurakunta saa luvan purkaa Kirkonkylässä kirkonmäellä sijaitsevan vanhan seurakuntatalon. Seurakuntatalon purkaminen jatkaa kunnassa vallitsevaa yleisesti hyväksyttyä linjausta, jonka mukaan suojelumerkintöjä ei tarvitse noudattaa kun vain jaksaa odottaa, että aika tekee tehtävänsä. Seurakunta on 90-luvusta lähtien yrittänyt päästä eroon kauniista seurakuntatalostaan. Miksi talo olisi pitänyt säilyttää? Samasta syystä kuin Toimela, joka koki saman nurmijärveläisen kohtalon. Kuvittele, että Nurmijärvellä olisi keskusta, jonka arkkitehtuurista yleiskuvaa hallitsisivat arkkitehtien suunnittelemat rakennukset, eivät rakennusyhtiöt. Hienoa puurakentamista edustavat keskustat ovat kuolemassa Suomesta sukupuuttoon. Nurmijärvellä olisi mahdollisuus erottua edukseen. Tai olisi ollut. Nurmijärvellä vois

Valtuusaloite puistokummitoiminnan aloittamisesta Nurmijärvellä

Jätin 16.12 valtuuston kokouksessa aloitteen puistokummitoiminnan aloittamisesta. ALOITE LYHYESTI: Puistokummitoiminta on kunnan järjestämää vapaaehtoistyötä. Puistokummit toimivat kunnan yleisillä viheralueilla vapaaehtoisesti ympäristön viihtyvyyden ylläpitämiseksi tekemällä käytännön puistotöitä tai keräämällä roskia. Puistokummit saavat kunnalta lainaksi työvälineitä. Me allekirjoittaneet esitämme, että Nurmijärven kunta aloittaa puistokummitoiminnan. ALOITE LAAJEMMIN: Nurmijärvellä on paljon puistoalueita, eikä kunnan omat henkilöresurssit riitä kaikkien alueiden siistinä ja viihtyisänä pitämiseen, saati vieraslajien torjuntaan. Toisaalta on kuntalaisia, jotka mielellään auttavat, haluavat pitää lähialueensa siistinä ja pitävät puutarhatöistä. Ratkaisuna on puistokummitoiminta, joka on käynnissä jo useilla paikkakunnilla, kuten Helsinki, Turku,Raisio, Mynämäki ja Kerava. Puistokummi on vapaaehtoinen kuntalainen, joka yksin tai yhdessä muiden kummien kanssa ottaa hoitaakseen

Nurmijärvi julistautui Aleksis Kivi -pääkaupungiksi -puhe

Vihreä valtuustoryhmä kiittää hienosti suunnitellusta juhlavuoden ohjelmasta. Kohtuu niukalla budjetilla nurmijärveläiset tuntuvat saavan varsin monipuolisen juhlavuoden.  Samaan yhteyteen Vihreä valtuustoryhmä asettaa toiveen, että samanlaisella intohimolla ja valmistelulla syntyisi myös muut kunnan asiat.  Tämän päivän perusteella erityisesti valtuutettujen jättämät aloitteet. Kuten Aleksis Kivi kirjoitti: ”Kaikki onnistuu hyvin, jos käymme aina käsiin järkevällä mielellä” Ilolla kiitämme, että kunnassa puhutaan ilmiöittämisestä. Vaikka me toteamme, että Nurmijärvi on ilmiö, ei se tee siitä vielä totta.  Olemme sitä mieltä, että Nurmijärvi tarvitsee tarinan. Kuten viestintäpäällikkö Siltanen totesi maanantaina, meillä on 150 vuotinen historia veljesten kanssa, sitä ei kannata piilottaa.  Se pitää valjastaa voimavaraksi. Julistautuminen Aleksis Kivi -pääkaupungiksi on hyvä alku, mutta se vaatii toimia tuleville vuosille. Kunnanhallitus varsin hanakasti korosti, että päätökse