perjantai 9. marraskuuta 2018

Lähilukio estää syrjäytymistä

Peruskoulun ja toisen asteen välistä siirtymävaihetta pidetään yleisesti syrjäytymiselle herkkänä ikävaiheena. Suomessa oppilaat saavat hakeutua mihin lukioon hyvänsä, vaikka kunnan rajan yli.   

Tämä on ollut arkea meillä jo vuosia. Oppilaat suuntaavat jo nyt kuka minnekin. Nurmijärven suurlukio ei tätä muuta. Nyt ja tulevaisuudessa Nurmijärven lukio ei saa oppilaikseen kaikkia oman kylän poikia ja tyttöjä.

Lukiokeskustelustamme puuttuu seiskan oppilaat, oppivarmat, ne nuoret, jotka eivät ole varmoja mitä tulevaisuudessa haluava tehdä.  Ne, jotka eivät tiedä ”mitä musta tulee isona”. Tällä hetkellä lähilukion kohtaloksi ja mielestäni myös tehtäväksi on jäänyt kerätä seiskan oppilaita lähialueelta.  Mielestäni lähilukiota tarvitaan syrjäytymistä ehkäisevässä työssä.

Lähilukion merkitys syrjäytymistä ehkäisevässä työssä pitäisi tutkia ennen päätöksentekoa.  Mikä osuus opiskelijoista päätyy Rajamäellä lukioon, koska se on lähellä tutussa ympäristössä ja sinne on helppo mennä?  Tuttu koulu, koulunpiha ja sen oppimisympäristö saattaa kannatella nuorta (usein poikaa) vaikeiden vuosien läpi, kun ei välttämättä ole varmuutta, mitä elämässä haluaa tehdä. 

Omaa tulevaisuuttaan pohtiva  nuori  voi olla täysin eksyksissä pohtiessaan siirtymistä toisen  asteen  koulutukseen.

”Menin lukioon, koska halusin lisää miettimisaikaa. En yläasteelta päästyäni tiennyt vielä, mikä haluan olla isona."

Menisikö tämä nuori kauemmas lukioon vai jäisikö hän kotiin? On selvää, että osa niistä nuorista, jotka hakeutuisivat lähilukioon sen sijainnin vuoksi, tulevat pahimmassa tapauksessa syrjäytymään jatko-opinnoista. Tämä muuttuja puuttuu lukiotyöryhmän selvityksestä. 

Vuosittain noin 3 000–5 000 nuorta ei jatka opintojaan peruskoulunsa jälkeen.  

Varmistetaan lähilukion merkitys syrjäytymistä ehkäisevässä työssä ennen päätöksentekoa.

keskiviikko 28. helmikuuta 2018

Kuntastrategiapuhe Nurmijärven valuustossa 28.2.2018

Vihreät valtuustoryhmä on tyytyväinen strategiantekoprosessiin. On hienoa, että valtuutetuilla on ollut mahdollista useaan otteeseen kommentoida strategiaa. Erityiskiitos tästä osallistavasta ja joustavasta prosessista kehitysjohtaja Aarno Konoselle ja muille asian parissa työskennelleille. Kiitos myös ryhmille.
Valtuustoryhmät tekivät aidosti yhteistyötä ja mikäli tänään ei muutosesityksiä paljoa tule, niin voimme todeta, että ryhmien välisissä neuvotteluissa on tehty strategiaa hyvällä yhteistyöllä.
Kuntastrategiassa pitäisi löytyä kunnan valttikortit, eli mikä on meidän vetovoimatekijä ja mistä meidät tunnetaan. Olemme kirjanneet strategiaan vetovoimaiset taajamat. Kirkonkylän visio 2025 otsikon alle on kirjattu vetonaulaksi ”vahva yrityskeskittymäalue” ja ”Nopea liikenneyhteys suoraan moottoritielle”. Myllykukon vieressä oleva ramppi motarille tuntuu hiukan hassulta kirjaukselta vetonaulaksi. Nurmijärvellä kuitenkin asutaan lähellä luontoa, peruspalveluiden äärellä ja hyvien kulkuyhteyksien päässä helsingistä. Luulen, että Nurmijärveltä olisi löytynyt parempia vetonauloja kuin ”nopea liikenneyhteys motarille”.

Strategiassa kuntaa lupaa olla avoin ja ajantasainen viestijä. Tämä on tärkeä asia. Viestintä on kunnan markkinointia, sisäistä ja ulkoista. Aktiivinen viestintä on ainoa tapa näyttää kuntalaisille, että kunta on ajan tasalla ja elinvoimainen. Tärkeä kirjaus strategiassa on; kehitämme viestintäämme erilaiset kohderyhmät huomioon ottaen. Nuorten tavoittaminen vaatii viestinnältä uusia tapoja, tässä kunnalla on varmasti opittavaa.
Strategiassa lupaamme terveellisen ja turvallisen työympäristön, joten todennäköisesti sisäilmaongelmien korjaaminen vaatii lisärahaa tulevina vuosina. Tähän on myös helppo sitoutua.
Mielestämme on erinomaista että strategiaan on kirjattu terveellinen ja turvallinen työympäristö. 
Kaikki panostukset henkilökunnan viihtyvyyteen on tärkeitä, sillä tämänkaltainen vaihtuvuus henkilöstössä ei ole terveen organisaation merkki. Esimiestyöhön on syytä kiinnittää huomiota ja siksi arvostava, osallistava ja tavoitteellinen toiminta on tärkeää ja hyvä, että se lukee myös strategiassa. Kannustamme, arvostamme ja kiitämme. Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö on keskeisessä roolissa kunnan menestymisessä. Vihreät toivoo, että kunta ottaa käyttöönsä säännölliset työtyyväisyystutkimukset ja mittarit, jolla mitataan esimiestyötä. Jokaisella työntekijällä on oikeus hyvään esimieheen.
  Kuten esittelytekstissä kerrotaan; strategian vaikutukset riippuvat hyvin pitkälti siitä, miten hyvin sitä sitoudutaan noudattamaan. Strategia on mahdollistava, tulevina vuosina nähdään onko valtuustolla halu AIDOSTI toteuttaa strategiaa. Loppujen lopuksi me päätämme kuntastrategian toteuttamisesta viime kädessä kunnan talousarviossa ja –suunnitelmassa.
Kuntastrategian pitäisi sisältää valintoja siitä mitä kunta tulevaisuudessa erityisesti painottaa ja tavoittelee. Tästä strategiasta ei sellaisia montaa löydy. Strategiaan on kirjattu yksi painopiste, kohtaan Sujuva arki. Painopisteenä on kaikkien ikäryhmien osalta syrjätymistä ennaltehkäisevässä työssä ja tuessa. Soten myötä meille jää nuorten osalta tärkeimpinä koulutus ja vapaa-aika.
Varhaiskasvatuksen tiekartta, koulutustakuu, harrastustakuu, työpajatoiminta ja niin edelleen ovat käytännön toimenpiteitä ehkäisemään syrjätymistä. Tämä on meillä nyt yhteisenä painopisteenä. Muistetaan tämä myös budjettivaltuustossa. Hyvinvointiselvitys on karuaa luettavaa myös meidän keski-ikäisten suhteen: itsensä yksinäisiksi tuntevien osuus 20-54 vuotiasta työikäisistä on Nurmijärvellä vertailukuntien korkein. Tämän strategisen painopisteen jalkautuminen on tärkeää. Strategia tarvitsee mittarit; sitä saa mitä mittaa.
Strategiassa luvataan; laajennamme palveluidemme aukioloaikoja, kehitämme sisäistä joukkoliikennettä, selvitämme lippujärjestelmien yhdistämisen mahdollisuuksia, rakennamme kevyen liikenteen väyliä, pyrimme saamaan kunnan alueelle sata uutta työpaikkaa. Kaikille näille löytyy helposti mittarit. Otetaan seurantaan.
Seuraava vaihe on strategian jalkautuminen. Käsissämme on dokumentti, johon on kirjattu asioita, joista me valtuutetut olemme yhtä mieltä. Näitä asioita me kaikki haluamme. Vastuu ja seuranta tulee seuraavana. Me olemme kirjanneet, että kehitämme sisäistä joukkoliikennettä ja selvitämme lippujärjestelmien yhdistämisen mahdollisuuksia. Mikä on se yksikkö ja kuka on se henkilö, joka tätä käy nyt tekemään.
Ennaltaehkäisemme syrjäytymistä on konkreettinen painopiste, joka vaatii käytännön toimenpiteitä. Miten me valtuutetut pidämme huolta, että tämä asia, josta olemme kaikki samaa mieltä näkyy käytännön työssä meillä ja kunnan työntekijöillä.
Kuka on se ihminen tai mikä on se yksikkö kunnassa, joka vie tätä nyt aktiivisesti eteenpäin. Strategian onnistuminen vaatii vastuunottoa. Me kaikki haluamme näitä tänne kirjattuja asioita, nämä on tehty yhteistyössä. Yhteistyöllä nämä myös jalkautetaan.
Nurmijärven vihreät kannattaa strategian hyväksymistä.

maanantai 20. maaliskuuta 2017

Rakkaan kotiseutuni puolesta!

Muuttaessani Helsinkiin jäi minulla silti syvä rakkaus Nurmijärveläisiin juuriini. Nyt tulevissa kuntavaaleissa päätetään, ketkä kuntaa kehittävät jatkossa ja minkälaisilla arvoilla he tekevät päätöksensä. Siksi haluan jakaa ajatuksiani Samista.

Sami on ajattelumaailmaltansa hyvin samanlainen, kun minä. Hänellä on samat tärkeät arvot kuntapolitiikassa; hyvinvoinnista, liikunnasta, koulutuksesta ei saa leikata, kaikilla pitää olla tilaa liikkua ja kulttuuria tulee tukea. 

Sami tietää, että jokaisella tulee olla mahdollisuus kykyjensä mukaan panostaa sekä fyysiseen – että henkiseen hyvinvointiin. Tämähän juuri takaa rikkaamman vanhuuden ikäihmisille, demokraattisen kasvun eväät nuorisollemme ja keski-ikäisille mahdollisuuden nollata ajatuksensa erilaisista paineista. Hyvinvointia luodaan meidän kaikkien yhteisellä työllä.

Sami olisi hyvä valinta Nurmijärven kunnanvaltuustoon. Hän on aktiivinen. Hän on toiminut kunnan luottamustehtävien lisäksi myös paljon vapaaehtoistyössä. Hän on mukana Rajamäen kylätiimissä, joka järjestää vapaaehtoisesti Rajamäen kyläpäivän. Hän on mukana kylätiimissä, koska kuntalaisten hyvinvointi on lähellä hänen sydäntä.

Lisäksi hänellä on vahvaa näyttöä asioiden eteenpäin viemiseksi. Hänen kuntalaisaloitteensa salibandyhallista Nurmijärvelle näyttäisi lopulta toteutuvan. Arkadiaan tulee nyt täysmittainen salibändikenttä, jonka puolesta hän on kunnassa puhunut. Sami myös kirjoitti aiheesta lehteen jo vuonna 2013, kun Arkadiaan oli tulossa liian lyhyt kenttä.
(http://samivirtanen.blogspot.fi/2013_11_01_archive.html)

Olen huomannut, että Samille on tärkeää koulutus ja se, että kouluista ei leikata. Kahden lapsen (13v ja 17v) isällä on hyvä näkemys mihin suuntaan koulutusta on syytä kehittää Nurmijärvellä; riittävän pienet ryhmäkoot ja riittävästi opettajia. Sami on luonteeltaan aurinkoinen ystävällinen ja ulospäin suuntautuva.  

Siksi voinkin suositella lämpimästi Nurmijärven Vihreiden Sami Virtasta numerolla 214!

Päivi Meros


maanantai 13. maaliskuuta 2017

Vaalikonevastauksia - hoito

1. Vanhuksilla on oltava oikeus palvelukotipaikkaan, koska nykyinen kotihoito ei ole riittävää.
Jokainen ansaitsee hyvän hoitopaikan, on se sitten kodissa tai palvelukodissa.Mitä pidempään ihminen saa olla omassa kodissaan, sen parempi hänellä on todennäköisesti olla. Kotihoitoa on tuettava.

2. Nykyisten kuntatyöntekijöiden työpaikat on turvattava sote-uudistuksessa.
Jokainen päätös pitää tehdä ihminen edellä, jokainen työpaikka on tärkeä. 

3. Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuus on tärkeämpää kuin sijainti.
Jokaisella on oikeus hyvään terveydenhuoltoon. Mikäli se on kauempana, on kunnan järjestettävä sinne kuljetus.  

4. Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia.
Jossain kunnissa yksityistäminen on nostanut kuluja. Tämä on syytä arvioida tapauskohtaisesti. 
 

perjantai 10. maaliskuuta 2017

Vaalikonevastauksia - oppi

1. Nuoret on velvoitettava jatko-opintoihin tai työharjoitteluun suoraan peruskoulun jälkeen. 
Elämän taitekohdissa syrjäytymisriski on suurin. Kyseessä on nuorten tulevaisuus ja tässä on kunnalla suuri vastuu. Pitää löytyä resursseja keskustella ja selvittää yhdessä nuoren kanssa mitkä ovat seuraavat asekeleet elämässä; onko se työharjoittelu, kymppiluokka vai kenties lukion kiintiöpaikka. Nuorta ei pidä velvoittaa kouluun, mutta kunnan velvollisuus on pitää huolta, että nuori ei syrjäydy.  

2. Kuntien tulee tarjota lasten päivähoidon varhaiskasvatus ilmaiseksi kaikille lapsille. Palautetaan kaikkien lasten oikeus laadukkaaseen päivähoitoon ja selvitetään maksutonta varhaiskasvatusta. 

3. Kouluissa pitää olla vähintään kerran viikossa kasvisruokapäivä. 
Joka päivä koulussa pitäisi olla mahdollisuus syödä kasvisruokaa. Joka päivä ei välttämättä tarvitse tarjoilla liharuokaa, mutta tämän asian voisi kysyä koululaisilta. Miksi oppilaat eivät itse saisi äänestää tulisiko koulussa olla kasvisruokapäivä?  

4. Kunnan tulee tukea kulttuuria antamalla tilojaan ilmaiseksi yhdistysten käyttöön. Nurmijärvellä on paljon tiloja, myös muutama kyläkoulu, jonka käyttöaste ei ole 100%. Kunnan olisi syytä arvioida millaisia eri käyttötarkoituksia tiloilla voisi olla.  

5. Koulujen opetusryhmät ovat jo niin isoja, että oppiminen häiriintyy. Riittävän pienet ryhmäkoot takaavat aikuisen läsnäolon ja parhaat mahdollisuudet hyvään kasvuun ja työhön puolin ja toisin.

lauantai 9. huhtikuuta 2016

Toimelan pimitetty purkupäätös


 Kirkonkylässä sijaitseva, Nurmijärven rakennusperintöselvityksessä kakkosluokkaan rankattu Toimela puretaan vanhuksille suunnatun rakentamisen tieltä. Asemakaava- ja rakennuslautakunta on käynyt tutustumassa Toimelaan ja kuullut usean vuoden ajan kunnan toiveita jyrätä Toimela ja saada rakentaa tilalle betonilla päällystettyä kolmikerroksista harmautta.
 

Menetelmä, jolla asia esiteltiin lautakunnassa – tai oikeammin haluttiin piilottaa – on tavallaan jopa kekseliäs; päätöstä ei löydy teknisen johtajan esityksestä, vaan se täytyy kaivaa kaavamerkinnästä. 

Toimelan kaavamerkintä oli aiemmin SR2: suojeltava rakennus. Asiaa on käsitelty nyt kolme vuotta, mutta koska päätös ei ole tyydyttänyt kuntaa, käsittelyä on jatkettu.  Kunta on päättänyt, että Toimela jyrätään, keinolla millä hyvänsä.
 

Asema- ja rakennuskaavalautakunnalle on esitelty Toimelan uusia suunnitelmia, joiden kaavamerkintään oli piilotettu uusi luokitus SR3. Sitä ei ole kirjattu esitykseen eikä päätökseen, vaan se piti itse etsiä ja löytää.  Sen sijaan asema- ja rakennuskaavalautakunnan kokouksessa teknisen johtajan esitys oli, että "asemakaava luo vain edellytykset Toimelan rakennuksen säilymiselle”. Teknisen johtajan esityksessä luodaan edellytykset Toimelan säilyttämiseksi, mutta pelkään että tontille on löytynyt jo rakentaja.
 

Poistettu SR2 merkintä tarkoittaa, että talo pitäisi säästää.SR3 tarkoittaa, että sen saa purkaa. SR3: Suojeltava rakennus. Historian ja miljöön kannalta merkittävä rakennus.  Rakennuksen ulkoasun säilyttäminen on suositeltavaa.  Ennen merkittävään muutokseen johtavaa rakennustoimenpidettä on kohde tarkoituksenmukaisella tavalla dokumentoitava välivaiheet mukaan lukien. Viimeinen lause on suomeksi: Ottakaa  valokuvia samalla, kun puratte koko roskan.
 

Rakennus säilyy parhaiten, kun sille löytyy tarpeellista käyttöä. Rakennetun ympäristön ajallinen kerroksellisuus on erityisen tärkeä vanhusväestölle, koska se muistuttaa menneestä ajasta ja luo elämään jatkuvuuden tunnetta.  Näin kauniisti kirjoitetaan purkutuomion saaneesta Toimelasta kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.
 

Mietin, mitä varten tämä kaavamerkinnän muutos on piilotettu? Hyvien tapojen mukaista olisi ollut kirjoittaa päätökseen: ”Samassa yhteydessä SR2-merkintä muutetaan SR3-merkinnäksi. SR3-merkintä mahdollistaa Toimelan purkamisen”.
 

Taustalla lienee kunnan aiheellinen pelko, että museoviranomaiset puuttuisivat tähän, ja palauttaisivat SR2-merkinnän.  Siksi se on piilossa. Tietenkin.
 

Kunnan strategiaan on muuten kirjattu: ”Toimintamme ja päätöksentekomme on läpinäkyvää”.
 

Ei ole.
 

Miksi Toimela sitten pitäisi säilyttää? Kuvittele, että Nurmijärvellä olisi keskusta, jonka arkkitehtuurista yleiskuvaa hallitsisivat arkkitehtien suunnitelmat, eivät rakennusyhtiöt. Hienoa puurakentamista edustavat keskustat ovat kuolemassa Suomesta sukupuuttoon. Nurmijärvellä olisi mahdollisuus erottua edukseen.  Kävely Nurmijärven keskustan läpi voisi olla satunnaiselle jalankulkijalle matka Suomen historiaan. Nurmijärvellä voisi olla keskusta, jossa yhdistyy vanha perinteikäs rakentaminen moderniin arkkitehtuuriin.  Mikäli Toimela puretaan, muuttuu kulttuuriympäristö köyhemmäksi, kun tilalle saadaan masentavan harmaa kolmikerroksinen rakennus.
 

Nurmijärvi voisi olla positiivinen esimerkki siitä, että kaikkea ennen 60-lukua rakennettua ei tarvitse purkaa vedoten huonoon kuntoon.
 

Toimelalla on paikallishistoriallista merkitystä ja se on maiseman kannalta tärkeä rakennus. Rakennus on säilynyt yksityiskohdiltaan 1940-lukulaisena. Tällaisia taloja ei keskustoissa enää ole. Toimela muistuttaa meitä historiastamme.
 
Kuva: Nurmijärven kunta



perjantai 23. lokakuuta 2015

Ismo Kullervo Alanko





Olen Ismo Alanko -fani, tunnustan. Usko silti kun sanon, että Ismo on tehnyt todella hyvän levyn. Alangon tuotoksista 90 -luvun puolivälin Irti ja ensimmäinen Teholla levy ovat suosikkini. Nyt julkaistu Ismo Kullervo Alanko on kuin niiden rakkaudesta syntynyt jälkeläinen.  Tuotannollisesti albumin synat ovat hyvin paljon Irti -maailmasta ja ne kuuluisat "oikeat soittimet" tuovat mieleen Teholla -levyt. Tässä on nyt Spotikka -player. Laita levy soimaan.


Levyn käynnistävä Lintuperspektiivi on kertomus ikävästä, joka on puettu kauniiksi sävellykseksi. Tekstin ympärille on rakennettu hieno sävellys, joka on myös tuotannollisesti onnistunut. Pianosointuja tukevat torvet vahvistavat sinisillä äänillään kappaleen surumielisyytä. Kaiken lisäksi tässä on onnistunutta kitarointia. Pidän tästä matalalla, herkällä tavalla laulavasta Ismosta. Tuntuu myös siltä, että Alanko myös uskoo mitä laulaa.

 "Sä et tule mun luo, mut mä odotan sua" 

Kappaleen lopussa oleva kitarasoolo ja sen taustalla painavat torvet toimii.  Tällä levyllä torvet ja ne muut "oikeat soittimet" on valjastettu komeilla sovitusratkaisuilla tukemaan rock -bändiä. Onnistunut kombo.

Mikrokosmos on myös tuotannollisesti hieno. Panoroidut huilut, torvet ja akkarit ovat kuin ne korvakarkkikaupan lehmäkarkit. Ne ihanat sokeripäällysteiset, jotka jätettiin pussissa aina viimeiseksi. Kun kuuntelet biisin, niin huomaa väliosassa vaihtuva virvelisoundi, nakuttava, perkussiivinen,  akkari ja tokan säkeistön starttaa hieno torvi pöräytys oikealla ja akkari vasemmalla. Siinä sitä korvakarkkia koko rahalla. Tässä biisisissä on siis panoroinnit ns. kohdillaan.



Kieli jolla vaikenen taisi olla levyn ensimmäinen sinkkubiisi. Mielestäni ei parhaimmistoa, ainakaan säkeistön osalta, mutta kertsi on  ihan mainio.  Tämän kappaleen puhaltimia täytyy myös kehua ja saksofonisoolo olisi saanut olla pidempi. Livenä sitten.

Omat Laulut on mielestäni levyn vähiten hyvä biisi. Biisin intro on hyvä. Ehkä se intro on liian hyvä säkeistöön. Hirvittävää on se, että joku blogaaja, eli minä, tuottaa blogitekstissään levyä uusiksi. MUTTA mitä jos intron perään olisi tullut suoraan tuo b-osa? Lopussa kappale on parhaimmillaan. Bändi soi komeasti, rummut on väkevät ja torvissa on vähän samaa kuin vanhoissa Beatles -biiseissä.

Unelmia ja valheita on mielestäni tyypillinen Alanko -sävellys. Optimistinen kertosäe, johon on kirjoitettu varsin osuva teksti. Sähkökitara ja akkari unisonossa on myös hyvin Alankomaista. Heh, Alankomaista.  Hienot stemmat.  Ismo Alangon levy on ymmärtääkseni kirjoitettu naisille, mutta kyllä nelikymppinen elämän paskat(kin) puolet nähnyt rajamäkeläinen mies tähän samaistuu.

"Unelmamme availevat sylejänsä raukeina. Ennen unelmoimme vapaudesta, autoista, matkoista"

Liikemies on levyn parhaimmistoa. Kappale käynnistyy kauniina kuin Sueden mestariteos Faultlines. Hieno synapadi, kitarat ja perkusiivinen komppi luovat hienon tunnelman tälle upealle ja  varsin ajankohtaiselle tekstille.

"On pakko potkaista puolet työläisistä pihalle"

Voisin #muuten väittää, että tässä on säkeistössä sama synasoundi kuin on 4R orkesterin Poplaulajan vapaapäivä biisissä (?). Tämän biisin tuotanto on helvetin komeata kuultavaa. Erityisen paljon pidän kitaroista ja haikeasta mustalaistunnelmasta. Alangon surumielinen tulkinta tässäkin antaa ymmärtää, että Ismo tuntee mitä laulaa. Tämä on täydellinen biisi. Kuuntele! Tämä on biisi mitä kuunnellaan aamuneljältä punaviinilasi kädessä ja nuokutaan sohvalla. Kokeilin myös viskin kanssa, mutta kello oli vasta 23.28. Toimi silti.

Parisuhteen kehityskeskustelun vakiosanastosta on Ismo askarellut hienon kertsin Aivokääpiöön.  Ei tämä mikään naisten levy ole. Ei varmasti.

"Mä olen hölmö, pelle, aivokääpiö, kusipäämulkku. Tarkoitan hyvää, mut tuhoan kaiken tyhmyyksissäni."  

Tiedän tunteen. Väitän, että en ole ainoa. Aivokääpiön melankolinen, mutta silti toiveita herättävä teksti on onnistunut. Kyllä minä näihin ajatuksiin samaistun. Toisen säkeistön torvet ja viulu tuovat korostavat juuri SITÄ melankolisuutta.

Haudankaivaja on levyn paras biisi. Tämä on sitä täydellistä musiikkia. Upea teksti, jota säestää todella vahva ja uhkaava syna- ja torvimaisema. Onko tässä nyt niin, että tämä viimeisen säkeistön pelottava tunnelma on luotu sillä, että soinnut ei vaihdu, vaikka melodiassa vaihtuu. Tässä on Irti -levyn tunnelma. Se ei ole missään nimessä huono asia.

Kaunis suru kappaleessa on loitsumainen tunnelma.  Sanat ja kertsit muuttuu loitsuksi, kun riittävän usein hokee samaa. Tässä Kaunis suru -hokema yhdistettynä mainioon kitarointiin on oivallinen ratkaisu. Lopun viulu- vai sellosoolo on hieno.

Ehkä se on sello, sillä sillä polkaistaan käyntiin levyn päättävä Kieltäjä. Tämä kappale on ihana. Kyllä IHANA. Tässä on myös teksti, joka muhun osuu. Tässä on ollut ns. kaikenlaista viime kuukausina ja varsin osuvasti Ismo sen muotoilee:" En ymmärrä elämää, rakastan sitä. Kuoleman arvoitus tiellä mut pitää". Tuotannollisesti jälleen kaunista kuultavaa, torvet, viulut, kitarat sitä ja valtavan hienot stemmat.  Tässä on juomalaulun ainekset, kaikessa hyvässä. 
Suomalainen juomalaulu :"Yksin jään kuitenkin laulelemaan Hoosiannaa."