Siirry pääsisältöön

Nurmijärvi ei kunnioita suojelumääräyksiä


Nurmijärven asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti kokouksessaan, että kunta vastustaa kuntalaisen tekemää valitusta vanhan seurakuntatalon purkamisesta.

Lautakunta päätti keväällä, että seurakunta saa luvan purkaa Kirkonkylässä kirkonmäellä sijaitsevan vanhan seurakuntatalon.

Seurakuntatalon purkaminen jatkaa kunnassa vallitsevaa yleisesti hyväksyttyä linjausta, jonka mukaan suojelumerkintöjä ei tarvitse noudattaa kun vain jaksaa odottaa, että aika tekee tehtävänsä.

Seurakunta on 90-luvusta lähtien yrittänyt päästä eroon kauniista seurakuntatalostaan.

Miksi talo olisi pitänyt säilyttää? Samasta syystä kuin Toimela, joka koki saman nurmijärveläisen kohtalon.

Kuvittele, että Nurmijärvellä olisi keskusta, jonka arkkitehtuurista yleiskuvaa hallitsisivat arkkitehtien suunnittelemat rakennukset, eivät rakennusyhtiöt. Hienoa puurakentamista edustavat keskustat ovat kuolemassa Suomesta sukupuuttoon. Nurmijärvellä olisi mahdollisuus erottua edukseen. Tai olisi ollut. Nurmijärvellä voisi olla keskusta, jossa vanha perinteikäs rakentaminen yhdistyy moderniin arkkitehtuuriin. Tai olisi voinut olla.

Seurakuntatalon suhteen Ely-keskus on linjannut, että rakennuksen korjaus- ja muutostyöt merkitsisivät uudisrakentamiseen verrattavia toimenpiteitä, jolloin rakennuksen alkuperäiset kerrostumat, kuten rakennusosat ja -pinnat, katoaisivat ja se muuttuisi uudisrakennukseksi.

Tämä olisi TIETENKIN ollut estettävissä jo 90-luvulla, jolloin KHO hylkäsi purkamispäätöksen, koska talo edustaa sodan jälkeisen ajan rakennuskulttuuria ja kuuluu kirkonmäen miljööseen. 
Seurakunnan ratkaisu oli karu: Pistetään lämmitys pois päältä ja annetaan ajan kulua.

Myös maakuntamuseo totesi rakennuksen olevan edelleen korjattavissa, mutta korjaustöissä ei todennäköisesti voitaisi säilyttää alkuperäisiä rakennusosia ja pintoja. Rakennuksen julkisivu olisi ollut mahdollista säilyttää, jolloin kirkonmäen miljöö olisi säilynyt.

Laiminlyönti on erityisen moitittavaa, kun kyseessä on suojeltu rakennus ja omistajalla on käytössään palkattuja kiinteistöalan ammattilaisia sekä maallikkojäsenistä koo
Kuva: Riikka Laine, Nurmijärven uutiset
Uutinen

stuva kiinteistöpalvelujen johtokunta. Seurakunta olisi tarvittaessa voinut pyytää kunnostukseen neuvoja Museovirastolta.

Kyseessä ei ole siis vahinko, vaan tiedostettu laiminlyöntien ketju. Rakennuksen kunnostaminen säilyttäisi sen osana kerroksellista, historiallista Nurmijärven kirkonkylän omaleimaista rakennusmiljöötä. Rakennukset kantavat muistoja. Valtakunnallisesti arvokas kirkonmäki on kokonaisuus, johon vanha seurakuntatalo erottamattomana osana kuuluu.

Asema ja rakennuslautakunnan viranhaltijapäätöksistä selviää, että kunta on tilannut kuntoarvion vanhan sähkölaitoksen alueen kolmelle rakennukselle, joista yksi on suojeltu. Tämä todennäköisesti tarkoittaa sitä, että nyt tarkistetaan onko aika tehnyt nurmijärveläisen tehtävänsä myös näille rakennuksille. Muutama on vielä jäljellä. Tätä menoa ei kauaa.

Sami Virtanen
asemakaavoitus- ja rakennuskaavalautakunta, varapuheenjohtaja kunnanvaltuutettu (vihr.)

Hannele Ruoti
asemakaavoitus- ja rakennuskaavalautakunta, jäsen, varavaltuutettu, (kesk.)

Kirjoitus on julkaistu Nurmijärven Uutisten mielipidepalstalla.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Valtuusaloite puistokummitoiminnan aloittamisesta Nurmijärvellä

Jätin 16.12 valtuuston kokouksessa aloitteen puistokummitoiminnan aloittamisesta. ALOITE LYHYESTI: Puistokummitoiminta on kunnan järjestämää vapaaehtoistyötä. Puistokummit toimivat kunnan yleisillä viheralueilla vapaaehtoisesti ympäristön viihtyvyyden ylläpitämiseksi tekemällä käytännön puistotöitä tai keräämällä roskia. Puistokummit saavat kunnalta lainaksi työvälineitä. Me allekirjoittaneet esitämme, että Nurmijärven kunta aloittaa puistokummitoiminnan. ALOITE LAAJEMMIN: Nurmijärvellä on paljon puistoalueita, eikä kunnan omat henkilöresurssit riitä kaikkien alueiden siistinä ja viihtyisänä pitämiseen, saati vieraslajien torjuntaan. Toisaalta on kuntalaisia, jotka mielellään auttavat, haluavat pitää lähialueensa siistinä ja pitävät puutarhatöistä. Ratkaisuna on puistokummitoiminta, joka on käynnissä jo useilla paikkakunnilla, kuten Helsinki, Turku,Raisio, Mynämäki ja Kerava. Puistokummi on vapaaehtoinen kuntalainen, joka yksin tai yhdessä muiden kummien kanssa ottaa hoitaakseen

RYHMÄPUHE SEITSEMÄN VELJEKSEN KUNNIAKSI PERUSTETTAVASTA LUONNONSUOJELUALUEESTA

Koronakriisi on nostanut lunnon virkistyskäytön Suomessa uudelle tasolle. Luonnossa liikkuminen lisääntyi merkittävästi viime vuonna. Metsähallituksen hoitamilla valtion suojelualueilla tehtiin viime vuonna 8,2 miljoonaa maastokäyntiä. Ja kun muistetaan, että ulkomaalaisia asiakkaita ei viime vuonna ollut, voidaan todeta, että suomalaiset ovat todella lähteneet luontoon.  Viime vuonna sekä Nuuksion että Sipoonkorven kansallispuistoissa koettiin ennätysvuosi käyntimäärissä. Luonnossa virkistäytyminen ja kotimaan matkailu olivat vahvassa nosteessa koronapandemian aikana. Koronapandemia ei kuitenkaan ole yksin syy luonnossa virkistäytymisen kasvuun. Myllykoskella, eli tulevalla Seitsemän veljeksen luonnonsuojelualueella? Sain ympäristöministeriön ylijohtajalta, eli meidän vihreiden entiseltä valtuutetulta Tarja Haaraselta tuoretta ympäristöministeriön rahoittamaa tutkimustietoa ja apua tähän puheeseen. Kiitos Tarjalle. Tutkimuksen nimi on  Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventoi