Peruskoulun ja toisen asteen välistä
siirtymävaihetta pidetään yleisesti syrjäytymiselle herkkänä ikävaiheena. Suomessa oppilaat saavat
hakeutua mihin lukioon hyvänsä, vaikka kunnan rajan yli.
Tämä on ollut arkea meillä jo vuosia. Oppilaat
suuntaavat jo nyt kuka minnekin. Nurmijärven suurlukio ei tätä muuta. Nyt ja
tulevaisuudessa Nurmijärven lukio ei saa oppilaikseen kaikkia oman kylän poikia
ja tyttöjä.

Lähilukion merkitys syrjäytymistä
ehkäisevässä työssä pitäisi tutkia ennen päätöksentekoa. Mikä osuus opiskelijoista päätyy Rajamäellä
lukioon, koska se on lähellä tutussa ympäristössä ja sinne on helppo mennä? Tuttu koulu, koulunpiha ja sen
oppimisympäristö saattaa kannatella nuorta (usein poikaa) vaikeiden vuosien
läpi, kun ei välttämättä ole varmuutta, mitä elämässä haluaa tehdä.
Omaa
tulevaisuuttaan pohtiva nuori voi olla täysin eksyksissä pohtiessaan siirtymistä
toisen asteen koulutukseen.
”Menin lukioon, koska halusin lisää miettimisaikaa. En yläasteelta päästyäni tiennyt vielä, mikä haluan olla isona."
Menisikö tämä nuori kauemmas
lukioon vai jäisikö hän kotiin? On selvää, että osa niistä nuorista, jotka
hakeutuisivat lähilukioon sen sijainnin vuoksi, tulevat pahimmassa tapauksessa
syrjäytymään jatko-opinnoista. Tämä muuttuja puuttuu lukiotyöryhmän
selvityksestä.
Vuosittain noin 3 000–5 000 nuorta ei jatka opintojaan
peruskoulunsa jälkeen.
Varmistetaan lähilukion
merkitys syrjäytymistä ehkäisevässä työssä ennen päätöksentekoa.
Kommentit
Lähetä kommentti