Siirry pääsisältöön

Lähilukio estää syrjäytymistä

Peruskoulun ja toisen asteen välistä siirtymävaihetta pidetään yleisesti syrjäytymiselle herkkänä ikävaiheena. Suomessa oppilaat saavat hakeutua mihin lukioon hyvänsä, vaikka kunnan rajan yli.   

Tämä on ollut arkea meillä jo vuosia. Oppilaat suuntaavat jo nyt kuka minnekin. Nurmijärven suurlukio ei tätä muuta. Nyt ja tulevaisuudessa Nurmijärven lukio ei saa oppilaikseen kaikkia oman kylän poikia ja tyttöjä.

Lukiokeskustelustamme puuttuu seiskan oppilaat, oppivarmat, ne nuoret, jotka eivät ole varmoja mitä tulevaisuudessa haluava tehdä.  Ne, jotka eivät tiedä ”mitä musta tulee isona”. Tällä hetkellä lähilukion kohtaloksi ja mielestäni myös tehtäväksi on jäänyt kerätä seiskan oppilaita lähialueelta.  Mielestäni lähilukiota tarvitaan syrjäytymistä ehkäisevässä työssä.

Lähilukion merkitys syrjäytymistä ehkäisevässä työssä pitäisi tutkia ennen päätöksentekoa.  Mikä osuus opiskelijoista päätyy Rajamäellä lukioon, koska se on lähellä tutussa ympäristössä ja sinne on helppo mennä?  Tuttu koulu, koulunpiha ja sen oppimisympäristö saattaa kannatella nuorta (usein poikaa) vaikeiden vuosien läpi, kun ei välttämättä ole varmuutta, mitä elämässä haluaa tehdä. 

Omaa tulevaisuuttaan pohtiva  nuori  voi olla täysin eksyksissä pohtiessaan siirtymistä toisen  asteen  koulutukseen.

”Menin lukioon, koska halusin lisää miettimisaikaa. En yläasteelta päästyäni tiennyt vielä, mikä haluan olla isona."

Menisikö tämä nuori kauemmas lukioon vai jäisikö hän kotiin? On selvää, että osa niistä nuorista, jotka hakeutuisivat lähilukioon sen sijainnin vuoksi, tulevat pahimmassa tapauksessa syrjäytymään jatko-opinnoista. Tämä muuttuja puuttuu lukiotyöryhmän selvityksestä. 

Vuosittain noin 3 000–5 000 nuorta ei jatka opintojaan peruskoulunsa jälkeen.  

Varmistetaan lähilukion merkitys syrjäytymistä ehkäisevässä työssä ennen päätöksentekoa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Valtuusaloite puistokummitoiminnan aloittamisesta Nurmijärvellä

Jätin 16.12 valtuuston kokouksessa aloitteen puistokummitoiminnan aloittamisesta. ALOITE LYHYESTI: Puistokummitoiminta on kunnan järjestämää vapaaehtoistyötä. Puistokummit toimivat kunnan yleisillä viheralueilla vapaaehtoisesti ympäristön viihtyvyyden ylläpitämiseksi tekemällä käytännön puistotöitä tai keräämällä roskia. Puistokummit saavat kunnalta lainaksi työvälineitä. Me allekirjoittaneet esitämme, että Nurmijärven kunta aloittaa puistokummitoiminnan. ALOITE LAAJEMMIN: Nurmijärvellä on paljon puistoalueita, eikä kunnan omat henkilöresurssit riitä kaikkien alueiden siistinä ja viihtyisänä pitämiseen, saati vieraslajien torjuntaan. Toisaalta on kuntalaisia, jotka mielellään auttavat, haluavat pitää lähialueensa siistinä ja pitävät puutarhatöistä. Ratkaisuna on puistokummitoiminta, joka on käynnissä jo useilla paikkakunnilla, kuten Helsinki, Turku,Raisio, Mynämäki ja Kerava. Puistokummi on vapaaehtoinen kuntalainen, joka yksin tai yhdessä muiden kummien kanssa ottaa hoitaakseen

Nurmijärvi ei kunnioita suojelumääräyksiä

Nurmijärven asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti kokouksessaan, että kunta vastustaa kuntalaisen tekemää valitusta vanhan seurakuntatalon purkamisesta. Lautakunta päätti keväällä, että seurakunta saa luvan purkaa Kirkonkylässä kirkonmäellä sijaitsevan vanhan seurakuntatalon. Seurakuntatalon purkaminen jatkaa kunnassa vallitsevaa yleisesti hyväksyttyä linjausta, jonka mukaan suojelumerkintöjä ei tarvitse noudattaa kun vain jaksaa odottaa, että aika tekee tehtävänsä. Seurakunta on 90-luvusta lähtien yrittänyt päästä eroon kauniista seurakuntatalostaan. Miksi talo olisi pitänyt säilyttää? Samasta syystä kuin Toimela, joka koki saman nurmijärveläisen kohtalon. Kuvittele, että Nurmijärvellä olisi keskusta, jonka arkkitehtuurista yleiskuvaa hallitsisivat arkkitehtien suunnittelemat rakennukset, eivät rakennusyhtiöt. Hienoa puurakentamista edustavat keskustat ovat kuolemassa Suomesta sukupuuttoon. Nurmijärvellä olisi mahdollisuus erottua edukseen. Tai olisi ollut. Nurmijärvellä vois

RYHMÄPUHE SEITSEMÄN VELJEKSEN KUNNIAKSI PERUSTETTAVASTA LUONNONSUOJELUALUEESTA

Koronakriisi on nostanut lunnon virkistyskäytön Suomessa uudelle tasolle. Luonnossa liikkuminen lisääntyi merkittävästi viime vuonna. Metsähallituksen hoitamilla valtion suojelualueilla tehtiin viime vuonna 8,2 miljoonaa maastokäyntiä. Ja kun muistetaan, että ulkomaalaisia asiakkaita ei viime vuonna ollut, voidaan todeta, että suomalaiset ovat todella lähteneet luontoon.  Viime vuonna sekä Nuuksion että Sipoonkorven kansallispuistoissa koettiin ennätysvuosi käyntimäärissä. Luonnossa virkistäytyminen ja kotimaan matkailu olivat vahvassa nosteessa koronapandemian aikana. Koronapandemia ei kuitenkaan ole yksin syy luonnossa virkistäytymisen kasvuun. Myllykoskella, eli tulevalla Seitsemän veljeksen luonnonsuojelualueella? Sain ympäristöministeriön ylijohtajalta, eli meidän vihreiden entiseltä valtuutetulta Tarja Haaraselta tuoretta ympäristöministeriön rahoittamaa tutkimustietoa ja apua tähän puheeseen. Kiitos Tarjalle. Tutkimuksen nimi on  Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventoi