Siirry pääsisältöön

Lähilukio estää syrjäytymistä

Peruskoulun ja toisen asteen välistä siirtymävaihetta pidetään yleisesti syrjäytymiselle herkkänä ikävaiheena. Suomessa oppilaat saavat hakeutua mihin lukioon hyvänsä, vaikka kunnan rajan yli.   

Tämä on ollut arkea meillä jo vuosia. Oppilaat suuntaavat jo nyt kuka minnekin. Nurmijärven suurlukio ei tätä muuta. Nyt ja tulevaisuudessa Nurmijärven lukio ei saa oppilaikseen kaikkia oman kylän poikia ja tyttöjä.

Lukiokeskustelustamme puuttuu seiskan oppilaat, oppivarmat, ne nuoret, jotka eivät ole varmoja mitä tulevaisuudessa haluava tehdä.  Ne, jotka eivät tiedä ”mitä musta tulee isona”. Tällä hetkellä lähilukion kohtaloksi ja mielestäni myös tehtäväksi on jäänyt kerätä seiskan oppilaita lähialueelta.  Mielestäni lähilukiota tarvitaan syrjäytymistä ehkäisevässä työssä.

Lähilukion merkitys syrjäytymistä ehkäisevässä työssä pitäisi tutkia ennen päätöksentekoa.  Mikä osuus opiskelijoista päätyy Rajamäellä lukioon, koska se on lähellä tutussa ympäristössä ja sinne on helppo mennä?  Tuttu koulu, koulunpiha ja sen oppimisympäristö saattaa kannatella nuorta (usein poikaa) vaikeiden vuosien läpi, kun ei välttämättä ole varmuutta, mitä elämässä haluaa tehdä. 

Omaa tulevaisuuttaan pohtiva  nuori  voi olla täysin eksyksissä pohtiessaan siirtymistä toisen  asteen  koulutukseen.

”Menin lukioon, koska halusin lisää miettimisaikaa. En yläasteelta päästyäni tiennyt vielä, mikä haluan olla isona."

Menisikö tämä nuori kauemmas lukioon vai jäisikö hän kotiin? On selvää, että osa niistä nuorista, jotka hakeutuisivat lähilukioon sen sijainnin vuoksi, tulevat pahimmassa tapauksessa syrjäytymään jatko-opinnoista. Tämä muuttuja puuttuu lukiotyöryhmän selvityksestä. 

Vuosittain noin 3 000–5 000 nuorta ei jatka opintojaan peruskoulunsa jälkeen.  

Varmistetaan lähilukion merkitys syrjäytymistä ehkäisevässä työssä ennen päätöksentekoa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nurmijärven kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 23.3.2022 kuntastrategian vuosille 2022–2030

Valtuuston kokous alkoi juhlavissa merkeissä, kun Nurmijärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kallepekka Toivonen luovutti tasavallan presidentin puolesta itsenäisyyspäivän kunniamerkit ansioituneille kunnan päättäjille sekä kunnan työntekijöille. Minulle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein. Valtuusto päätti Nurmijärven kuntastrategiasta. Tässä valtuustoryhmämme puhe. Arvoisa puheenjohtaja, viranhaltijat, valtuutetut ja muu yleisö Nurmijärven kuntastrategia on todennäköisesti  lähivuosien tärkein asiakirja minkä hyväksymme. Nyt on luotu hyvät suuntalinjat kohti parempaa arkea. Strategiatyö on edennyt mukavan ripeästi, osallistaen ja kuunnellen sekä valtuutettuja, sidosryhmiä että kuntalaisia. Strategian täytäntöönpano jää meille tässä salissa oleville. Kuntastrategia ei ole mainos, eikä esite, vaan tämän pitää ohjata meidän toimintaa lähivuosina. Todennäköisesti eniten strategiaan sitoutumista punnitaan budjettivaltuustossa. Strategiassa luvataan laadu

Nurmijärvi ei kunnioita suojelumääräyksiä

Nurmijärven asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti kokouksessaan, että kunta vastustaa kuntalaisen tekemää valitusta vanhan seurakuntatalon purkamisesta. Lautakunta päätti keväällä, että seurakunta saa luvan purkaa Kirkonkylässä kirkonmäellä sijaitsevan vanhan seurakuntatalon. Seurakuntatalon purkaminen jatkaa kunnassa vallitsevaa yleisesti hyväksyttyä linjausta, jonka mukaan suojelumerkintöjä ei tarvitse noudattaa kun vain jaksaa odottaa, että aika tekee tehtävänsä. Seurakunta on 90-luvusta lähtien yrittänyt päästä eroon kauniista seurakuntatalostaan. Miksi talo olisi pitänyt säilyttää? Samasta syystä kuin Toimela, joka koki saman nurmijärveläisen kohtalon. Kuvittele, että Nurmijärvellä olisi keskusta, jonka arkkitehtuurista yleiskuvaa hallitsisivat arkkitehtien suunnittelemat rakennukset, eivät rakennusyhtiöt. Hienoa puurakentamista edustavat keskustat ovat kuolemassa Suomesta sukupuuttoon. Nurmijärvellä olisi mahdollisuus erottua edukseen. Tai olisi ollut. Nurmijärvellä vois

Nurmijärvi julistautui Aleksis Kivi -pääkaupungiksi -puhe

Vihreä valtuustoryhmä kiittää hienosti suunnitellusta juhlavuoden ohjelmasta. Kohtuu niukalla budjetilla nurmijärveläiset tuntuvat saavan varsin monipuolisen juhlavuoden.  Samaan yhteyteen Vihreä valtuustoryhmä asettaa toiveen, että samanlaisella intohimolla ja valmistelulla syntyisi myös muut kunnan asiat.  Tämän päivän perusteella erityisesti valtuutettujen jättämät aloitteet. Kuten Aleksis Kivi kirjoitti: ”Kaikki onnistuu hyvin, jos käymme aina käsiin järkevällä mielellä” Ilolla kiitämme, että kunnassa puhutaan ilmiöittämisestä. Vaikka me toteamme, että Nurmijärvi on ilmiö, ei se tee siitä vielä totta.  Olemme sitä mieltä, että Nurmijärvi tarvitsee tarinan. Kuten viestintäpäällikkö Siltanen totesi maanantaina, meillä on 150 vuotinen historia veljesten kanssa, sitä ei kannata piilottaa.  Se pitää valjastaa voimavaraksi. Julistautuminen Aleksis Kivi -pääkaupungiksi on hyvä alku, mutta se vaatii toimia tuleville vuosille. Kunnanhallitus varsin hanakasti korosti, että päätökse