Siirry pääsisältöön

Lähilukio estää syrjäytymistä

Peruskoulun ja toisen asteen välistä siirtymävaihetta pidetään yleisesti syrjäytymiselle herkkänä ikävaiheena. Suomessa oppilaat saavat hakeutua mihin lukioon hyvänsä, vaikka kunnan rajan yli.   

Tämä on ollut arkea meillä jo vuosia. Oppilaat suuntaavat jo nyt kuka minnekin. Nurmijärven suurlukio ei tätä muuta. Nyt ja tulevaisuudessa Nurmijärven lukio ei saa oppilaikseen kaikkia oman kylän poikia ja tyttöjä.

Lukiokeskustelustamme puuttuu seiskan oppilaat, oppivarmat, ne nuoret, jotka eivät ole varmoja mitä tulevaisuudessa haluava tehdä.  Ne, jotka eivät tiedä ”mitä musta tulee isona”. Tällä hetkellä lähilukion kohtaloksi ja mielestäni myös tehtäväksi on jäänyt kerätä seiskan oppilaita lähialueelta.  Mielestäni lähilukiota tarvitaan syrjäytymistä ehkäisevässä työssä.

Lähilukion merkitys syrjäytymistä ehkäisevässä työssä pitäisi tutkia ennen päätöksentekoa.  Mikä osuus opiskelijoista päätyy Rajamäellä lukioon, koska se on lähellä tutussa ympäristössä ja sinne on helppo mennä?  Tuttu koulu, koulunpiha ja sen oppimisympäristö saattaa kannatella nuorta (usein poikaa) vaikeiden vuosien läpi, kun ei välttämättä ole varmuutta, mitä elämässä haluaa tehdä. 

Omaa tulevaisuuttaan pohtiva  nuori  voi olla täysin eksyksissä pohtiessaan siirtymistä toisen  asteen  koulutukseen.

”Menin lukioon, koska halusin lisää miettimisaikaa. En yläasteelta päästyäni tiennyt vielä, mikä haluan olla isona."

Menisikö tämä nuori kauemmas lukioon vai jäisikö hän kotiin? On selvää, että osa niistä nuorista, jotka hakeutuisivat lähilukioon sen sijainnin vuoksi, tulevat pahimmassa tapauksessa syrjäytymään jatko-opinnoista. Tämä muuttuja puuttuu lukiotyöryhmän selvityksestä. 

Vuosittain noin 3 000–5 000 nuorta ei jatka opintojaan peruskoulunsa jälkeen.  

Varmistetaan lähilukion merkitys syrjäytymistä ehkäisevässä työssä ennen päätöksentekoa.
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Eksymisiä Seitsemän veljeksen reitillä

Nurmijärven Vihreät jättivät vuoden alussa valtuustoaloitteen maastoreitestä Nurmijärvelle. Tämän aloitteen tarkoitus on saada Nurmijärvelle lisää merkittyjä maastoreittejä liikkumiseen. Maastopolut ovat maastoon merkittyjä reittejä, jotka tutustuttavat kulkijoita lähiluontoon ja kaupunki- ja kyläympäristöön. Nurmijärvellä liikkuvat tietävät, etteivät Seitsemän veljeksen vaellusreitit ole riittävän hyvin merkitty. Nurmijärven kunta on aloittanut reitin merkitsemisen parantamistyöt. Pohjoisesta päin reitin maalimerkintöjä on parannettu kesän aikana. Kunnanpuutarhuri Tapio Peltonen kertoi, että he ovat kartoittaneet rikotut opasteet Seitsemän veljeksen reitiltä ja Kiljavan reitistöltä. Rikottujen osalta hankinnat on käynnistetty.  Palojoen pään puuttuvien opasteiden asentaminen alkaa keskiviikkona 24.9.  Tänään "Jokitalkkarit" aloittavat Myllykosken portaiden ja pitkospuiden korjaukset. Tutustuin sunnuntaina 21.9. miten  hyvin  huonosti reitti on merkitty Hyvinkääl
1 kommentti
Lue lisää

Joukkoliikenteen ja uimahallin yhdistelmälippu kokeiluun

Välillä käy niin mukavasti, että itselle tärkeä asia on myös muille valtuutetuille tärkeä. Jätin aloitteen, että Nurmijärvellä otetaan käyttöön bussilippu, jolla pääsee edullisesti uimaan kunnan eri osista.  Kustannusvaikutuksia aloitteella ei ollut, sillä ehdotin, että 1000 euron kustannus otetaan valtuuston valtuustoseminaarin jälkiruokakuluista. Ajattelin, että valtuustolle on helppo päätös vaihtaa oma jälkiruoka kuntalaisten eduksi.  Perussuomalaisista 90% äänesti aloitettani vastaan ja valitsisi mieluummin itselleen jälkiruoan. Kokoomuksen ja keskustan riveissä äänet jakautuivat. Kokoomuksesta 4 (33%) ja Keskustasta jopa 7 (36%) valitsi mieluummin valtuuston tarjoilun. Vihreät, SDP ja VAS ovat usein samaa mieltä, mutta koska olemme vähemmistö, niin aloitteen läpimeno vaatii kannatusta myös suurista ryhmistä. Kiitos kaikille kannattaneille. Kuvassa vihreällä pohjalla näkyvät nimet valitsivan mieluummin jälkiruoan. Punaisella pohjalla muutosesityksemme, eli edullisemman lipputuotte
Lähetä kommentti
Lue lisää

Toimelan pimitetty purkupäätös

 Kirkonkylässä sijaitseva, Nurmijärven rakennusperintöselvityksessä kakkosluokkaan rankattu Toimela puretaan vanhuksille suunnatun rakentamisen tieltä. Asemakaava- ja rakennuslautakunta on käynyt tutustumassa Toimelaan ja kuullut usean vuoden ajan kunnan toiveita jyrätä Toimela ja saada rakentaa tilalle betonilla päällystettyä kolmikerroksista harmautta.   Menetelmä, jolla asia esiteltiin lautakunnassa – tai oikeammin haluttiin piilottaa – on tavallaan jopa kekseliäs; päätöstä ei löydy teknisen johtajan esityksestä, vaan se täytyy kaivaa kaavamerkinnästä.  Toimelan kaavamerkintä oli aiemmin SR2: suojeltava rakennus. Asiaa on käsitelty nyt kolme vuotta, mutta koska päätös ei ole tyydyttänyt kuntaa, käsittelyä on jatkettu.  Kunta on päättänyt, että Toimela jyrätään, keinolla millä hyvänsä.   Asema- ja rakennuskaavalautakunnalle on esitelty Toimelan uusia suunnitelmia, joiden kaavamerkintään oli piilotettu uusi luokitus SR3. Sitä ei ole kirjattu esitykseen eikä päätökseen, vaan
Lähetä kommentti
Lue lisää