Siirry pääsisältöön

Lähilukio estää syrjäytymistä

Peruskoulun ja toisen asteen välistä siirtymävaihetta pidetään yleisesti syrjäytymiselle herkkänä ikävaiheena. Suomessa oppilaat saavat hakeutua mihin lukioon hyvänsä, vaikka kunnan rajan yli.   

Tämä on ollut arkea meillä jo vuosia. Oppilaat suuntaavat jo nyt kuka minnekin. Nurmijärven suurlukio ei tätä muuta. Nyt ja tulevaisuudessa Nurmijärven lukio ei saa oppilaikseen kaikkia oman kylän poikia ja tyttöjä.

Lukiokeskustelustamme puuttuu seiskan oppilaat, oppivarmat, ne nuoret, jotka eivät ole varmoja mitä tulevaisuudessa haluava tehdä.  Ne, jotka eivät tiedä ”mitä musta tulee isona”. Tällä hetkellä lähilukion kohtaloksi ja mielestäni myös tehtäväksi on jäänyt kerätä seiskan oppilaita lähialueelta.  Mielestäni lähilukiota tarvitaan syrjäytymistä ehkäisevässä työssä.

Lähilukion merkitys syrjäytymistä ehkäisevässä työssä pitäisi tutkia ennen päätöksentekoa.  Mikä osuus opiskelijoista päätyy Rajamäellä lukioon, koska se on lähellä tutussa ympäristössä ja sinne on helppo mennä?  Tuttu koulu, koulunpiha ja sen oppimisympäristö saattaa kannatella nuorta (usein poikaa) vaikeiden vuosien läpi, kun ei välttämättä ole varmuutta, mitä elämässä haluaa tehdä. 

Omaa tulevaisuuttaan pohtiva  nuori  voi olla täysin eksyksissä pohtiessaan siirtymistä toisen  asteen  koulutukseen.

”Menin lukioon, koska halusin lisää miettimisaikaa. En yläasteelta päästyäni tiennyt vielä, mikä haluan olla isona."

Menisikö tämä nuori kauemmas lukioon vai jäisikö hän kotiin? On selvää, että osa niistä nuorista, jotka hakeutuisivat lähilukioon sen sijainnin vuoksi, tulevat pahimmassa tapauksessa syrjäytymään jatko-opinnoista. Tämä muuttuja puuttuu lukiotyöryhmän selvityksestä. 

Vuosittain noin 3 000–5 000 nuorta ei jatka opintojaan peruskoulunsa jälkeen.  

Varmistetaan lähilukion merkitys syrjäytymistä ehkäisevässä työssä ennen päätöksentekoa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nurmijärven matkailukoordinaattorista

Budjettivaltuustossa pitämäni puhe matkailukoordinaattorista: Arvoisa puheenjohtaja, viranhaltija, valtuutetut ja muu yleisö Matkailun kehittäminen on nostettu yhdeksi Nurmijärvi – paremman arjen ilmiö -kuntastrategian painopistealueista. Me laadimme ja päätimme strategiasta yksimielisesti. Me kaikki olemme sitä mieltä, että matkailun kehittäminen on tärkeää. Kuva: Nurmijärven kunta Matkailun taloudellinen merkitys on lisääntynyt selvästi viime vuosikymmenten aikana Suomessa. On erikoista ajatella, ettei matkailu olisi alueellisesti merkittävää elinkeinoa. Matkailukoordinaattorin työtä kyseenalaistetaan. Mitä voittoa se tuo kunnalle tai miten hänen työtä mitataan. Taloudellinen hyöty on kuitenkin ensisijainen syy, miksi kunnat ylipäätään haluavat tuoda matkailua ja turisteja alueelleen. Tuusulan kunta tiedotti viikko sitten, että Tuusulan alueelle kertyi viime vu onna yli 37 miljoonaa euroa tuloja matkailusta. Summa on yli kaksinkertainen verrattuna vuoteen 2018. Matkailu toi Tuu

Nurmijärven kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 23.3.2022 kuntastrategian vuosille 2022–2030

Valtuuston kokous alkoi juhlavissa merkeissä, kun Nurmijärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kallepekka Toivonen luovutti tasavallan presidentin puolesta itsenäisyyspäivän kunniamerkit ansioituneille kunnan päättäjille sekä kunnan työntekijöille. Minulle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein. Valtuusto päätti Nurmijärven kuntastrategiasta. Tässä valtuustoryhmämme puhe. Arvoisa puheenjohtaja, viranhaltijat, valtuutetut ja muu yleisö Nurmijärven kuntastrategia on todennäköisesti  lähivuosien tärkein asiakirja minkä hyväksymme. Nyt on luotu hyvät suuntalinjat kohti parempaa arkea. Strategiatyö on edennyt mukavan ripeästi, osallistaen ja kuunnellen sekä valtuutettuja, sidosryhmiä että kuntalaisia. Strategian täytäntöönpano jää meille tässä salissa oleville. Kuntastrategia ei ole mainos, eikä esite, vaan tämän pitää ohjata meidän toimintaa lähivuosina. Todennäköisesti eniten strategiaan sitoutumista punnitaan budjettivaltuustossa. Strategiassa luvataan laadu

Toimelan pimitetty purkupäätös

 Kirkonkylässä sijaitseva, Nurmijärven rakennusperintöselvityksessä kakkosluokkaan rankattu Toimela puretaan vanhuksille suunnatun rakentamisen tieltä. Asemakaava- ja rakennuslautakunta on käynyt tutustumassa Toimelaan ja kuullut usean vuoden ajan kunnan toiveita jyrätä Toimela ja saada rakentaa tilalle betonilla päällystettyä kolmikerroksista harmautta.   Menetelmä, jolla asia esiteltiin lautakunnassa – tai oikeammin haluttiin piilottaa – on tavallaan jopa kekseliäs; päätöstä ei löydy teknisen johtajan esityksestä, vaan se täytyy kaivaa kaavamerkinnästä.  Toimelan kaavamerkintä oli aiemmin SR2: suojeltava rakennus. Asiaa on käsitelty nyt kolme vuotta, mutta koska päätös ei ole tyydyttänyt kuntaa, käsittelyä on jatkettu.  Kunta on päättänyt, että Toimela jyrätään, keinolla millä hyvänsä.   Asema- ja rakennuskaavalautakunnalle on esitelty Toimelan uusia suunnitelmia, joiden kaavamerkintään oli piilotettu uusi luokitus SR3. Sitä ei ole kirjattu esitykseen eikä päätökseen, vaan