perjantai 9. marraskuuta 2018

Lähilukio estää syrjäytymistä

Peruskoulun ja toisen asteen välistä siirtymävaihetta pidetään yleisesti syrjäytymiselle herkkänä ikävaiheena. Suomessa oppilaat saavat hakeutua mihin lukioon hyvänsä, vaikka kunnan rajan yli.   

Tämä on ollut arkea meillä jo vuosia. Oppilaat suuntaavat jo nyt kuka minnekin. Nurmijärven suurlukio ei tätä muuta. Nyt ja tulevaisuudessa Nurmijärven lukio ei saa oppilaikseen kaikkia oman kylän poikia ja tyttöjä.

Lukiokeskustelustamme puuttuu seiskan oppilaat, oppivarmat, ne nuoret, jotka eivät ole varmoja mitä tulevaisuudessa haluava tehdä.  Ne, jotka eivät tiedä ”mitä musta tulee isona”. Tällä hetkellä lähilukion kohtaloksi ja mielestäni myös tehtäväksi on jäänyt kerätä seiskan oppilaita lähialueelta.  Mielestäni lähilukiota tarvitaan syrjäytymistä ehkäisevässä työssä.

Lähilukion merkitys syrjäytymistä ehkäisevässä työssä pitäisi tutkia ennen päätöksentekoa.  Mikä osuus opiskelijoista päätyy Rajamäellä lukioon, koska se on lähellä tutussa ympäristössä ja sinne on helppo mennä?  Tuttu koulu, koulunpiha ja sen oppimisympäristö saattaa kannatella nuorta (usein poikaa) vaikeiden vuosien läpi, kun ei välttämättä ole varmuutta, mitä elämässä haluaa tehdä. 

Omaa tulevaisuuttaan pohtiva  nuori  voi olla täysin eksyksissä pohtiessaan siirtymistä toisen  asteen  koulutukseen.

”Menin lukioon, koska halusin lisää miettimisaikaa. En yläasteelta päästyäni tiennyt vielä, mikä haluan olla isona."

Menisikö tämä nuori kauemmas lukioon vai jäisikö hän kotiin? On selvää, että osa niistä nuorista, jotka hakeutuisivat lähilukioon sen sijainnin vuoksi, tulevat pahimmassa tapauksessa syrjäytymään jatko-opinnoista. Tämä muuttuja puuttuu lukiotyöryhmän selvityksestä. 

Vuosittain noin 3 000–5 000 nuorta ei jatka opintojaan peruskoulunsa jälkeen.  

Varmistetaan lähilukion merkitys syrjäytymistä ehkäisevässä työssä ennen päätöksentekoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti